Isänpäivälahjaksi anteeksianto?
byMitä jos isänpäivälahjaksi kokeilisitkin antaa anteeksi? Minusta se on isoimpia lahjoja, jonka isälleen voi antaa.
Mitä jos isänpäivälahjaksi kokeilisitkin antaa anteeksi? Minusta se on isoimpia lahjoja, jonka isälleen voi antaa.
Kasvua ei voi pysäyttää. Ei edes siihen täydelliseen hetkeen.
Järjestimme toissa kesänä sukujuhlat. Jälkeenpäin pohdin, mikä sai minut vetäytymään keittiöön, kun muu isäntäväki osasi ottaa rennosti.
Sana-lehdessä kehotettiin tekemään lista sadasta asiasta, jotka haluaa tehdä tämän vuoden aikana. Inspiroituneena kaivoin saman tien esiin ruutupaperin ja aloin kirjoittaa.
Hei, olen äiti. Pyyhin pöydältä muruset, maitovirrat lattialta, pyyhin pikkuisen nenän. Eräänä päivänä muistin, että Raamatussakin on kohtia, joissa Jumala pyyhkii.
Monella meistä on vahva illuusio siitä, että jonkin dieetin jälkeen olisimme valmiimpia ihmisiä.
Olen ollut epäluuloinen ronkeli kristillisten romaanien suhteen. Vähän niin kuin raamatullisista hahmoista tehdyt elokuvat, joita en viitsi katsoa, koska tiedän jo mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan.
Uskon, ettei Jeesus kutsu meitä ihmisiä paastoamaan vain siksi, että saisimme harjoitusta itsekurillemme. Paaston ideana olisi olla väline, jonka avulla voimme oppia uutta Jumalasta ja keskittyä häneen hieman tavallista enemmän.
Yksinäisen ei tarvitse uskotella itselleen joulun olevan vain yksi päivä muiden joukossa, jotta selviäisi omassa seurassaan. Kutsu joulun Herran juhlapöytään on aina voimassa, eikä sinne odoteta meiltä mitään.
Lahjan ostajan kultainen sääntö ei kuulu ”Anna muille sellaisia lahjoja, joita toivoisit itsekin saavasi”, vaan pikemminkin ”Kohtele lahjan saajaa samoin, kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan – toisen toivetta ja persoonaa kunnioittaen.”