Kuvat: Eveliina Moilanen

Ida Bois: “Armo on suurempaa kuin fiilikset”

Nuori laulaja-lauluntekijä Ida Bois puolustaa sorrettuja ja vainottuja uudella singlelohkaisullaan Nassara (Vain Säälistä Vapisen).

Ida Bois, 27, tuli viime keväänä kaiken kansan tietoisuuteen Uuden Musiikin kilpailussa itse säveltämällään ja sanoittamallaan kappaleella Kumbaya. Hän on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta julkaista jo kolme pitkäsoittoa.

Ensimmäisellä albumillaan Ida (2006) Bois teki vielä musiikkia englanniksi, mutta kieli vaihtui Suomeen 2009 julkaistulla Risteys-levyllä. Tuorein pitkäsoitto Tarinoita meistä kaikista on vuodelta 2013 ja uusi levy on tekeillä.

– Mun musiikkimaku on muuttunut oman kasvun myötä, mutta aina oon tehnyt jonkinlaista poppia tai pop-rockia. Uudella levyllä on vähän lisää vivahteita, Bois kertoo.

bois2

Uusilla vivahteilla Bois viittaa entistä elektronisempaan soundiin. Omilla Facebook-sivuillaan hän määrittelee tämänhetkisen tyylinsä popin ja folktronikan välimaastoon.

Aiheet kumpuavat pääasiassa laulajalle läheisistä aiheista, kuten rakkaudesta. Pääsiäisen tienoilla julkaistussa singlelohkaisussaan Nassara (Vain Säälistä Vapisen) Bois on kuitenkin tarttunut vähemmän uutisoituun aiheeseen, kristittyihin kohdistuvaan vainoon Irakissa ja Syyriassa.

– Haluan pysyä epäpolittisena, mutta ymmärrän niiden ihmisten tuskan. Uskon että syrjityt ja hyljeksityt voivat samastua siihen maailmankatsomuksesta riippumatta, Bois arvelee.

Kappale on tehty yhteistyössä Immanuel-yhtyeestä tutun Mikavelin kanssa ja sen sanoituksissa haluttiin tarkoituksellisesti jättää joitain asioita auki. Tähän mennessä Bois on saanut yhteydenoton muun muassa koulukiusatulta, joka oli saanut lohtua kappaleen sanomasta.

Olen saanut sellaisen mallin, että voi toteuttaa monta unelmaansa.

Monien unelmien toteuttaja

Intuitiiviseksi ja spontaaniksi itseään luonnehtiva Bois kertoo kirjoittamisen ja oman musiikin tekemisen olleen hänelle pienestä pitäen luonteva ilmaisuväylä. Musiikin tekemiseen kannustivat myös muusikkovanhemmat, jotka keikkailivat eri puolilla maata Idan lapsuudessa päivätöidensä ohella.

– Olen saanut sellaisen mallin, että voi toteuttaa monta unelmaansa. Mulla on monenlaisia vahvuuksia ja tykkään siitä, että saan olla ihmisten kanssa. Siksi lähdinkin lukion jälkeen opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa, sairaanhoitajaksi muutama vuosi sitten valmistunut Bois kertoo.

Uuden musiikin kilpailun jälkeen keikkoja on ollut entistä enemmän tarjolla, mutta vastikään alkanut työ mielenterveyskuntoutujien parissa ja lapsiperhearjen pyörittäminen vievät osansa. Bois ehtii tällä hetkellä keikalle viikon tai parin välein, ja musiikki tuntuu ainakin toistaiseksi harrastukselta.

– Näin nuorena vielä jaksaa. Meillä on mieheni Laurin kanssa hyvä tiimi ja osaamme tehdä aikatauluja. Molemmilla on myös omaa aikaa.

bois3

Välillä aika on kuitenkin kortilla. Viimeisin levytysprosessi vuonna 2013 imaisi siinä määrin mukaansa, että Bois taltioi öisin kylpyhuoneessa uusia ideoitaan, ettei muu perhe olisi herännyt. Kokemuksesta oppineena hän on opetellut antamaan enemmän siimaa tuottajalle ja muulle tiimille. Samalla hän saa mahdollisuuden keskittyä siihen, mistä eniten nauttii.

– Kirjoittaminen on parasta! Kukaan ei voi sanoa mikä on oikein. Soitan työn alla olevia biisejä paljon läheisille, ja sitten yhdessä pyöritellään ja viilataan sanoja.

Perhe tukee, mutta asettaa myös rajat. Yhteinen aika on tärkeää; perhe Bois käy muun muassa yhdessä skeittaamassa. Laudan päällä taiturointi onkin eräänlaista paluuta tarinan alkulähteelle, sillä Ida ja Lauri tapasivat aikoinaan pienissä skeittikisoissa. Ida Bois menestyi laudan päällä aikoinaan jopa niin hyvin, että hänellä oli kansainvälinen sponsori. Rakas harrastus oli pitkään jäissä, mutta nyt sillekin on löytymässä uudelleen aikaa.

Avarasti armollinen

Hengellisyys on kulkenut Ida Boisin levyillä jonkinlaisena pohjavirtana, mutta hän ei ole halunnut leimautua pelkäksi gospel-muusikoksi. Vuoden 2014 Golden Gospel -voittaja korostaa ennen kaikkea aitoutta, rehellisyyttä ja rajojen rikkomista.

– Haluan pitää kiinni vapaudestani. En halua puhua Jumalasta siksi, että mun pitää, enkä hengellistää kaikkea. Meidän kristittyjen pitäisi mun mielestä mennä ulospäin omista piireistämme. Jos lyödään kaikkialle leimoja, ei se lisää eikä vähennä uskoa, Bois lataa.

Kolmeakymmentä lähestyvä artisti kokee uskonsa muuttuneen vuosien varrella yhä armokeskeisemmäksi ja avarammaksi. Seitsemän vuotta sitten hän kertoo eläneensä omissa maailmoissaan ja kiertäneensä evankelioimassa baarien ovilla. Bois näkee silti kaikella tarkoituksen.

– Alkuhuuma on tärkeä vaihe. Enää mulla ei ole niin tarvetta todistella. Raamatussa ei loppujen lopuksi anneta kovin yksiselitteisiä vastauksia asioihin, hän pohtii.

Enää mulla ei ole niin tarvetta todistella. Raamatussa ei loppujen lopuksi anneta kovin yksiselitteisiä vastauksia asioihin.

Aikuisessa uskossa on tilaa myös epäilyille ja vaitonaisemmille kausille.

– Olen tehnyt sellaisen biisin kuin Miksi olet hiljaa Jumala? Käsittelen siinä tuntemuksia, joita joka ikinen kristitty varmaan käy läpi. Armo on kuitenkin paljon suurempaa kuin fiilikset.

Armollinen ja nöyrä asenne välittyy myös nuoren artistin tulevaisuudensuunnitelmiin.

– Koen olevani vielä aivan tieni alussa ja tottakai toivon, että musiikkini tavoittaisi yhä useampia. Uuden musiikin kilpailun jälkeen olen saanut kirjeitä muun muassa Espanjasta ja Kiinasta Euroviisu-faneilta. En silti haaveile ulkomaista. Näin on hyvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *