Isänpäivälahjaksi anteeksianto?

Mitä isälle lahjaksi? Erään bloggaajan tekemän kyselyn mukaan ei ainakaan boksereita, villasukkia tai t-paitaa.

Tätä olen miettinyt isänpäivää edeltävinä viikkoina Saara Kinnusen uuden Isän kaipuu -kirjan äärellä. Kirja kertoo kaikenlaisista isistä: hyvistä isistä, poissaolevista isistä, satuttavista isistä. Isistä, jotka kaipaavat lapsiaan, ja lapsista, jotka kaipaavat jotain isältään. Se kertoo siitä, että vaikka isä olisi ihan tavallisen hyvä, saattaa silti jäädä paitsi jostain rohkaisusta, hellyydestä ja vahvistuksesta, jota lapsi isältä kaipaa.

Olenkin monesti ihmetellyt sitä, miten melkein jokaisella ihmisellä tuntuu jääneen jotain hampaankoloon lapsuudestaan. Vanhemmuus on kuitenkin jotain niin luonnollista, niin iso osa ihmisenä olemista. Miksi siinä onnistuminen vaikuttaa lähes mahdottomalta?

Epätäydellisistä ihmisistä tulee epätäydellisiä vanhempia.

Kristittynä terapeuttina Kinnunen katsoo asiaa kristillisestä ihmiskäsityksestä käsin. Koska syntiinlankeemus tapahtui, synti vaikuttaa meissä jokaisessa. Epätäydellisistä ihmisistä tulee epätäydellisiä vanhempia. Kun isäksi tulee mies, jota itseään on sattunut ja jonka oma isän malli on ollut vajavainen, hän tekee isänä parhaansa omista lähtökohdistaan käsin. Lapsi taas odottaa ehdotonta rakkautta, hoivaa ja hyväksyntää, ja saattaa siksi joutua pettymään.

Isän kaipuu ei kerro kuitenkaan vain epäonnistuneista isäsuhteista. Kirja on kirjoitettu avuksi isähaavasta parantumiseen, ja siinä anteeksiannolla on iso rooli. Omien pettymysten ja haavojen hyväksymisen jälkeen Jeesus kutsuu meitä yhä uudestaan anteeksiantoon.

Vaikka sovinnon tekeminen oman isän kanssa keskustellen ei olisi mahdollista, anteeksianto on silti tärkeää niin Jumalalle, isälle kuin meille itsellemmekin. Se vapauttaa meidät katkeruudesta ja kivusta ja parhaimmillaan myös niistä sukupolvelta toiselle siirtyneistä vahingollisista käyttäytymismalleista, jotka olisimme muuten siirtämässä omille lapsillemme.

Mitä jos isänpäivälahjaksi kokeilisitkin antaa anteeksi? Minusta se on isoimpia lahjoja, jonka isälleen voi antaa.

Isä ei ehkä saa tietää lahjastaan heti. Anteeksiantoprosessiin lähteminen vähitellen muuttaa myös omaa suhtautumistamme isään. Jos isän ja lapsen välille voi syntyä uutta läheisyyttä, lämpöä ja luottamusta, se on isälle kaikista suurin lahja.

Tätä nimittäin nykyisätkin kuulemma lahjaksi kaipaavat: laatuaikaa oman perheen kanssa. Isät kaipaavat lapsiaan.

Saara Kinnusen kirja Isän kaipuu (Perussanoma 2016) on Vuoden kristillinen kirja 2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *