Eeva ja Maria — kun naisen valinta muutti kaiken

Raamatun naiset Eeva ja Maria muuttivat kumpikin valinnoillaan koko ihmiskunnan suuntaa. Samalla he antoivat kaksi erilaista esimerkkiä siitä, kuinka suhtautua Jumalaan.

Ensimmäisen naisen, Eevan, nimi merkitsee “kaikkien elävien äitiä”. Jumala antoi naiselle tehtävän ja lahjan olla elämän äiti, mutta kiellettyä hedelmää maistettuaan hänestä tuli myös synnin ja kuoleman äiti. Maria taas vastasi elämän äidin tehtävään ottamalla vastaan lahjoista suurimman: Jeesuksen Kristuksen.

Eeva otti ohjat omiin käsiinsä

Eeva aloitti elämänsä ihanassa puutarhassa Isänsä Jumalan sekä miehensä Aadamin ihailevien ja rakastavien silmien edessä. Eevalla ja Aadamilla oli vilpitön suhde toisiinsa sekä Jumalaan. Rakkaudessa ei tarvinnut pelätä, vaatia tai murehtia, vaan kaikki mitä tarvittiin saatiin annettuna. Kaikkea hyvää oli yllin kyllin saatavilla. Ei ollut kilpailua, manipulointia tai kaupankäyntiä.

Jumala oli varoittanut ihmisiä syömästä yhden tietyn puun hedelmiä ja kertonut, että syöjä kuolee. Käärme väitti Eevalle, ettei Jumalan sanaan voikaan luottaa, vaan että Hän olisi valehdellut pimittääkseen ihmisiltä tärkeää tietoa. Eeva uskoi käärmettä ja otti hedelmän, jota hänelle ei ollut annettu. Samalla Eeva antoi sydämeensä tilaa uudelle ajatukselle: Jumalaan ei voi luottaa.

Koska Eeva alkoi epäillä Jumalan hyvyyttä, hän ei mennyt kysymään totuutta hedelmästä ensin Jumalalta, vaan otti sen pyytämättä ja ilman lupaa. Eeva oli ensimmäinen ihminen, joka hankki jotakin itse itselleen muista välittämättä. Näin hän rikkoi keskinäisen luottamuksen sekä vastavuoroisen antamisen periaatteet, jotka suojelevat rakkautta.

Usein yritämme jotenkin itse ansaita tai hankkia rakkauden, jota kaipaamme.

Eevan teosta alkoi epäluottamuksen noidankehä, josta seurasi pelkoa, vihaa ja häpeää. Toiseen ei enää uskalleta luottaa, on itse ansaittava oma elanto, tavoiteltava toisten suosiota ja suoritettava kelvatakseen. Meidän päiviimme asti on ollut vaikeaa aidosti luottaa toisiin ja olla haavoittuvainen. Kadehdimme ja epäilemme herkästi toisiamme ja taistelemme vallasta. Usein yritämme jotenkin itse ansaita tai hankkia rakkauden, jota kaipaamme.

Eevan ensimmäinen poika, Kain, jatkoi epäluottamuksen radalla. Hän epäili, kelpaako varmasti Jumalalle ja vertaili itseään veljeensä. Veljeskateudessaan Kain lopulta murhasi Abelin. Eevasta tuli näin koko vihollisuuden periaatteen, sekä murhaajan että murhatun, äiti.

Kielletyn hedelmän maistamista oli seurannut kirous: raskaus ja synnyttäminen tulisi olemaan kivuliasta. Äidin fyysiset kivut olivat varmasti pientä verrattuna veljesmurhan aiheuttamaan sydänsuruun. Eevan lasten Kainin ja Abelin kohdalla kiteytyi hyvän ja pahan tiedon puun hedelmä: se synnytti vihaa ja kuolemaa.

eeva-levea

Maria uskalsi luottaa

Tuhansia vuosia myöhemmin nuori nasaretilainen nainen sai enkeliltä ihmeellisen viestin, jota mekin jouluisin muistelemme. Olemme kertomukseen niin tottuneita, että meille voi olla vaikea tajuta miten käsittämätön ja shokeeraava uutinen se varmasti oli Marialle. Miten neitsyt voisi tulla raskaaksi? Miten itse Jumala voisi mahtua naisen kohtuun? Miten hän ikinä voisi selittää tämän sukulaisilleen ja kihlatulleen? Ei pidä unohtaa, että tuona aikana aviorikosta seurasi kivitystuomio. Jumalan kutsu vaati siksi Marialta valtavaa luottamusta.

Uskon, että Maria olisi voinut kieltäytyä Jumalan kutsusta, jos olisi halunnut. Hän olisi myös voinut tivata enkeliltä lisää tietoa tulevista tapahtumista. Marian sanat “Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit” paljastavat hänen sydämensä vilpittömyyden ja luottamuksen. Hän ei epäillyt Jumalan sanoja kuten Eeva aikoinaan. Tämä kuuliaisuuden ja luottamuksen osoitus Jumalaa kohtaan avaa uuden lehden koko ihmiskunnan historiassa.

Aviorikosta seurasi tuona aikana kivitystuomio. Jumalan kutsu vaati siksi Marialta valtavaa luottamusta.

Jumalan kutsu Marialle saattoi olla häkellyttävä myös suuruudessaan. Kaikki juutalaiset odottivat kuumeisesti Messiasta. Enkeli kertoi, että Marian poikaa kutsuttaisiin Korkeimman Pojaksi ja hän tulisi hallitsemaan kuninkaana ikuisesti. Marian osa Jumalan pelastussuunnitelmassa oli nöyrtyä ottamaan vastaan suurin lahja kaikista. Siinä missä Eeva hylkäsi Jumalan sanan ja otti itse jotakin, mikä ei hänelle kuulunut, Maria uskoi Jumalan sanaa ja otti sen vastaan.

Vastatessaan Jumalan kutsuun Maria ei tarkkaan tiennyt, millainen kuningas hänen pojastaan tulisi. Ehkä hän odotti toisten tavoin Messiaan vapauttavan juutalaiset Rooman hallinnosta. Jeesuksen kuninkuus ei kuitenkaan ollut tästä maailmasta, eikä hän taistellut tämän maailman asein. Jeesus kutsui ihmisiä tekemään parannusta omista synneistään, ei naapurien. Hän julisti radikaalia rauhaa: vihaan tulikin vastata rakkaudella. Jeesus vietti aikaa yhteiskunnan hylkiöiden kanssa, paransi sairaita ja herätti jopa kuolleita.

maria-vaaka

Jeesuksen puheet ja teot herättivät toisissa ihastusta ja toisissa vihaa. Hänen viittauksensa siihen, että hän olisi Jumalan poika tai itse Jumala, saivat uskonnolliset johtajat raivon valtaan. Ehkä jotkut heistä kadehtivat hänen ihmeitään ja suosiotaan kansan parissa.

Lopulta Marian sydämen läpi kävi sama miekka kuin Eevankin: hänen poikansa murhattiin. Lopputulokset olivat kuitenkin erilaisia: Abelin veri huusi kostoa, mutta Jeesuksen armoa. Jeesus purki koston kierteen ottamalla vapaaehtoisesti vastaan ihmisten vihan ja antamalla sen anteeksi. Eevan poika otti toiselta hengen, Marian poika taas antoi henkensä toisten puolesta.

Naisen kapinallinen teko oli tuonut maailmaan synnin ja kuoleman. Nyt naisen suostuminen Jumalan tekoon toi kaikille ihmisille mahdollisuuden elää ikuisesti.

Menetyksen surun jälkeen Maria sai nähdä jotakin uutta ja ihmeellistä: Jeesus nousi ylös haudasta! Jumala oli aikoinaan luvannut Eevalle, että naisen jälkeläinen tulisi murskaamaan pään käärmeeltä, joka houkutteli ihmiset kuoleman tielle. Raamattu kertoo, että Jeesus kärsi ja voitti kuoleman koko ihmiskunnan edustajana voidakseen lahjoittaa kaikille ikuisen elämän.

Naisen kapinallinen teko oli tuonut maailmaan synnin ja kuoleman. Nyt naisen suostuminen Jumalan tekoon toi kaikille ihmisille mahdollisuuden elää ikuisesti ja vapaana epäluottamuksesta, vihasta, pelosta ja häpeästä.

Jeesus sanoi olevansa tie, totuus ja elämä. Hänen äitinään Maria täytti Jumalan naiselle antaman kutsun synnyttää elämää. Eeva oli kuolevaisten ihmisten kantaäiti, mutta Mariasta tuli ikuisen ja todellisen Elämän äiti.

Kuuliaisuus ei tarkoita passiivisuutta

Jeesuksen voitto vaikuttaa konkreettisesti siihen, millaista elämää me voimme nykyään elää. Kamppailemme samojen kiusausten kanssa kuin Eeva: meille ei riitä se hyvä, mitä olemme saaneet, vaan havittelemme jotakin muuta, meille vahingollista. Uskomme herkästi valheita ja pelkäämme, että muut ovat meitä vastaan. Saatamme jopa erehtyä ajattelemaan, että Jumala on vihollisemme.

Jeesus sanoi, että joka on nähnyt hänet, on nähnyt itse Jumalan. Jeesuksen elämästä voimme päätellä, että Jumala on loppuun asti puolellamme, jopa valmis kuolemaan saadakseen meidät uskomaan sen. Jumala ei koskaan ole ongelmamme, hän on aina ratkaisu.

Joka päivä meidän täytyy silti valita, luotammeko Häneen vai emme. Kun valitsemme Jumalaan luottamisen ja sen uskomisen, että hän todella rakastaa meitä, alamme muuttua sisältäpäin. Hänen rakkautensa synnyttää meissä elämää: iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä ja itsehillintää. Jokainen voi Jumalan rakkauden vaikutuksesta olla näin elämän “äitinä”.

Kuuliaisuus ei merkitse sitä, että olisi tahdoton orja. Päinvastoin se on voimakas vapaan tahdon ilmaus.

Maria on tässä edelläkävijä ja esimerkki. Voimme oppia hänen kuuliaisuudestaan ja nöyryydestään. Kuuliaisuus ei merkitse sitä, että olisi tahdoton orja. Päinvastoin se on voimakas vapaan tahdon ilmaus. Maria ei ollut passiivinen, vaan hän aktiivisesti valitsi Jumalan tahdon. Kuuliaisuus on ennen kaikkea luottamusta. Maria luotti siihen, että Jumala pitäisi hänestä huolen, tuli eteen mitä tahansa.

Marian nöyryys ei ollut vähäpätöisyyttä, vaan kykyä ottaa vastaan ja iloita saamansa lahjan suuruudesta! Nöyryys on kiitollisuutta. Tämä näkyy Marian sanoissa: “Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi, sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja”.