Ei tiedettä ilman rakkautta

Kaiken teoria –elokuvasta on jo kirjoitettu riittämiin arvosteluja. Analysoinnin sijaan haluan jakaa elokuvan ja Jane Hawkingin muistelmien minussa herättämiä ajatuksia älyn ja sydämen yhteydestä.

Elokuva Kaiken teoria kertoo kuuluisan astrofyysikon Stephen Hawkingin ja hänen entisen vaimonsa Janen tarinan. Elokuva perustuu Janen muistelmiin (Travelling to Infinity: My Life with Stephen).

Stephen Hawkingia pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä ajattelijoista ja tiedemiehistä. Hän on koko elämänsä yrittänyt löytää teoriaa, joka selittäisi kaiken. Traagisen sävyn Stephenin elämään tuo 21-vuotiaana todettu harvinainen motoneuronisairaus, joka lamauttaa hiljalleen tahdonalaisen hermoston ja vie samalla myös puhekyvyn. Lyhyestä eliniän odotteesta huolimatta Stephen elää vielä tälläkin hetkellä, 73-vuotiaana, ja käyttää kommunikoinnin apuna puhelaitetta, joka lukee hänen poskilihaksensa nykäyksiä.

Huolimatta sairauden enteleimästä raskaasta tulevaisuudesta, Jane päättää sitoutua Stepheniin koko sydämellään – he menevät naimisiin ja saavat kolme lasta. Jane jättää omat urahaaveensa ja keskittyy tukemaan miehensä tieteellistä läpimurtoa. Hänen sinnikkyytensä ja rohkaisunsa ansiosta Stephen saa voimaa vastustaa sairauttaan ja jatkaa ennakkoluulotonta tutkimustyötään.

Stephen kuvataan sekä elokuvassa että muistelmissa huumorintajuisena ja älykkäänä. Toisaalta Jane kuvaa hänen ateistista maailmankuvaansa persoonattomaksi ja kylmäksi. Stephenin mukaan intellektuaalisia ajatuksia ja mielipiteitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Seurustelun alkuvaiheissa tämä hämmentää Janea, joka omien sanojensa mukaan ei ollut oppinut erottamaan sydäntä älystä, eikä ajattelua tuntemisesta.

On pakko olla enemmän kuin kylmää ja persoonatonta filosofiaa. Ateismi ei voisi antaa myötätuntoa, lohtua tai toivoa ihmisille. – Jane Hawking

Jane saa voimaa uskostaan Jumalaan, josta hän pitää tiukasti kiinni puolison ateismista huolimatta. Hän kirjoittaa muistelmissaan: “On pakko olla enemmän kuin kylmää ja persoonatonta filosofiaa, ateismi ei voisi antaa myötätuntoa, lohtua tai toivoa ihmisille.”

Jos Stephen on suuri ajattelija, on Jane ehdottomasti suuri rakastaja. Sinnikkäästi hän huolehtii kodista, lapsista ja ja sairaasta miehestään. Janen rakkaus on uhrautuvaa ja palvelevaa rakkautta – ehkä liiankin.

Stephenin ja Janen erilainen suhtautuminen sydämen ja älyn yhteyteen sai minut pohtimaan motoneuronisairautta symbolisesta näkökulmasta. Sairaus ei vaurioita älyä mutta tuhoaa hitaasti sen yhteyden kehon muihin osiin niin ettei ihminen voi lopulta kommunikoida sitä mitä ajattelee.

Osuvalla tavalla tämä kuvaa mielestäni myös ihmisen sisäistä maailmaa, jos pää ja sydän lähtevät eri teille. Ellei sydämestä nouseva rakkaus ohjaa älykkyyttä, se ei enää kykene todelliseen yhteyteen muiden kanssa. Yksinäinen äly on kuollutta ja hyödytöntä. Pahimmillaan rakkaudeton äly on toisia tuhoavaa.

Siksi en kannata sellaisen tieteen ihannetta, johon eivät kuulu tunteet, uskonto tai muut “sydämen asiat”. Vaikka ihminen kuvittelee pähkäilevänsä päänsä puhki yksin maailmankaikkeudessa, todellisuudessa häntä pitävät elossa ikuisen rakkauden käsivarret.

Stephen Hawking ei ole vieläkään löytänyt tyydyttävää kaiken teoriaa. Kun näin ulkopuolisena silmäilen hänen elämäntarinaansa ja näen kaikki ne ihmiset, jotka ovat tahtoneet pitää hänet hengissä, tukea ja rohkaista, en voi olla ajattelematta, että kenties kaiken teoria on lähempänä kuin luulemmekaan.

Samana viikonloppuna, kun näin Kaiken teorian, saarnattiin seurakunnassani rakkauden yhtälöstä. Jos rakkaus puuttuu yhtälöstä, ei mistään tule mitään. Ilman rakkautta maailmaa ei voi todella ymmärtää. Pää ja älykkyys eivät riitä, vaan niiden on yhdistyttävä sydämeen ja intohimoon. Tästä kielii mielestäni myös elokuva Kaiken teoria: suurten tieteellisten löytöjen takana on suuri rakkaus.

Kaiken teoria (The Theory of Everything), DVD
Britannia 2014
Ohjaaja: James Marsh
Pääosissa: Eddie Redmayne, Felicity Jones

Genre: draama, historia
Kesto: 123 min
Ikäraja: K-7