Jyväskyläläinen Torstaiteatteri luo tänä keväänä jälleen Juomatehtaan näyttämölle omalaatuisen maailman, kun kahdeksan näyttelijää tulkitsee Raamatun kertomuksen Esteristä omin sanoin ja tuntein.
Torstaiteatteri on tuonut omaperäisiä esityksiään näyttämölle Jyväskylässä jo vuodesta 2004. Harrastajateatterin ohjaajana ja tuottajana toimii draamapedagogi Mika Lahtinen. Torstaiteatterin tekijät sitoutuvat mukaan aina projektiin kerrallaan, ja uusia tekijöitä otetaan mukaan jokaisen uuden näytelmän myötä.
Torstaiteatterin tekemisen tavassa on oleellista vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus, jokaisen oikeus omaan kokemukseen. Torstaiteatteri pyrkii luomaan tekijöillensä turvallisen ryhmän, jossa tutustua teatterin maailmaan ja löytää siellä oma paikkansa.
Näytelmien luominen on Torstaiteatterissa tiimityötä, jota ohjaaja vie harjoitusten myötä eteenpäin. Koska työtapa perustuu improvisaatioon, eikä varsinaisia vuorosanoja ole kirjoitettu, jokainen esitys on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Kertomuksella ja roolihahmoilla on tilaa kasvaa, elää ja hengittää prosessin kuluessa. Tämä antaa katsojallekin tilaa olla ja hengittää – ja löytää oma tarinansa näytelmän sisältä. Torstaiteatteri on osa Kansan Raamattuseuran Tarinoiden majatalo -hanketta, jonka piirissä toimii myös bibliodraamakursseja. Toimintaa tukee noin 200 yksityistä kummia.
Koska työtapa perustuu improvisaatioon, eikä varsinaisia vuorosanoja ole kirjoitettu, jokainen esitys on omalla tavallaan ainutlaatuinen.
Kahden kuningattaren hovissa
Torstaiteatterilaiset totesivat Kätketty kuningatar -näytelmää valmistellessaan, että Esterin kirjan henkilöiden ja tapahtumien historiallisesta sijoittumisesta on useampia tulkintoja. He lähtivät seurailemaan tulkintaa, jonka mukaan Persian kuninkaaksi vuonna 485 eKr noussut Kserkses I on Esterin kirjassa mainittu kuningas. Hän nousi valtaan isänsä kuoleman jälkeen ja jatkoi sotaa Kreikkaa vastaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin hänet murhattiin.
Kätketyn kuningattaren juoni seuraa Vanhaan Testamenttiin kuuluvan Esterin kirjan tarinaa. Kuningattaren kapinoitua tämä teloitetaan ja kuningas antaa haetuttaa kaikkialta valtakunnastaan kauniita neitoja, joista hän kokoaa haareminsa ja lopulta valitsee yhden uudeksi kuningattarekseen. Nuori juutalaistyttö Hadassa kiristetään mukaan muuttumisleikkiin ja lopulta hän päätyy kuninkaan ihailemaksi nuorikoksi, kuningatar Esteriksi. Sympaattinen tyttönen joutuu kasvamaan tehtävänsä mittaiseksi, kun hänen kansansa tarvitsee häntä. Rohkeudella, uskollisuudella ja hiukan oveluudellakin hän pelastaa tilanteen.
Sanonnan mukaan jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Tässä näytelmässä kaiken takana hiippailee hirtetty kuningatar, synkkä ja sarkastinen Vasti (Marke Suni). Katkeroitunut nainen ja alistettu vaimo nousee lopulta puolustamaan rohkeasti omaa arvoaan ja maksaa siitä kalliin hinnan. Haudan takaakin hän kommentoi ja neuvoo, vie kertomusta eteenpäin ja esittää kysymyksiä, jotka saavat katsojan pohtimaan syvällisemmin Vastin olemusta, hänen tekojensa syitä ja seurauksia.
Kasvun paikka
Kätketyn kuningattaren maailma näyttäytyy miesten teatterina, jossa naiset näyttelevät kiltisti roolinsa. Samalla he salaa ohjailevat tilanteita ja käänteitä, heikkouksiensa kanssa kamppailevien miestensä rinnalla, heidän hyväkseen ja heitä vastaan. Vuorollaan jokainen uskoo olevansa tilanteen valtias, jokainen uskoo juuri omien suunnitelmiensa etenevän haluttuun suuntaan. Vähitellen jokaisen suunnitelmien keskipisteeseen nousee Hadassa (Janni Alho).
Alhon Hadassa/Ester on nuori, kaunis ja naiivi kuin 1990-luvun Disneyn animaatioprinsessat. Hän on huoleton ja haaveilee lähinnä joskus tulevista häistään, keräilee kukkasia ja elää idyllistä maalaiselämää kasvatti-isänsä Mordokain (Tero Yli-Hallila) suojissa. Eräänä päivänä kaikki kuitenkin muuttuu, kun hänet viedään kuninkaan hoviin. Vielä hovielämänsä alussa nyt Esterin nimellä kulkeva neito lähinnä tuskailee kymmenien pukujen sovittelua ja loputtomia kasvohoitoja, vaikka koti-ikäväkin kolkuttelee ja outo nimi ei tunnu omalta.
Esterin elämäniloa ja lapsellista luottavaisuutta ei tunnu mikään järkyttävän, ennen kuin hänen kansansa joutuu vaaraan. Nuori kuningatar ottaa, joskin hieman vastahakoisesti, tehtävänsä vastaan. Esterin tarina tässä näytelmässä on aika perinteinen kasvutarina, mutta varsinainen kasvu jää lopulta katsojan näkökulmasta vähäiseksi.
Säälittävän kuninkaan tahdissa
Mika Virran esittämä kuningas Kserkses I yrittää näytelmän alussa vahvistaa valtionmiehen rooliaan sotalientsonnalla ja Vastin teloituksella. Hänellä riittää hännystelijöitä, mutta mitä pitemmälle tarina etenee, tulee selväksi, että kuningas on oikeastaan uupunut loputtomiin vaatimuksiin.
Mies, jonka eteen ei saa astua ilman kutsua, ellei halua joutua teloitetuksi; mies, jolle ei saa sanoa ei, ellei halua tulla teloitetuksi, on itse hukassa siinä, mitä hän on ja mitä hänen ehkä pitäisi olla. Virta luo yhtä aikaa säälittävän ja sympaattisen hahmon, joka ei tunnu löytävän rauhaa rajujen ratkaisujensa kanssa.
Kuninkaan liepeillä roikkuva lipevä hoviherra Haman (Mika Lahtinen) kuljettaa tarinaa pianon takaa. Haman säestää lauluja ja vahvistaa äänimaailmalla tunnelmaa. Yksinkertainen musiikki yhtenäistää näytelmää ja sitoo kohtauksia toisiinsa, kun näyttämöllä käy jatkuva liike henkilöiden vaihtuessa.
Lahtisen Haman on omalla tavallaan sympaattisen mielipuolinen runoilija: kääntää takkia minkä ehtii ja antaa hyviä ja huonoja neuvoja kuninkaallensa. Hän pönkittää omaa asemaansa esimiehensä oikeana kätenä ja varmistaa selustansa muiden nousukkaiden varalta. Lopulta oman itsekkyytensä takia hän on valmis uhraamaan kokonaisen kansan kuolemaan.
Jonna Impolan Susa on määrätietoinen ja arvoituksellinen hovineito, käsiohjelman sanoin ”kaupungin kirjavat kasvot”, joka tietää kaiken ja kaikkien asiat. Hän on ilmeikäs ja huomaamaton, silti aina tilanteen tasalla, kumartaa vähän joka suuntaan ja lopulta ei sittenkään kenellekään. Kenties hän on kaikista hahmoista vapain: vaikka Susa on muiden palvelija, hän vaikuttaa ainoalta, joka on omalla paikallaan tyytyväisenä ja itsevarmasti sitä, mitä on. Valta ja asema eivät tuo hänelle arvostusta kenenkään silmissä, sen sijaan uskollisuus ja taitava oman paikkansa täyttäminen.
Alistavaan kohteluun tottunut Vasti uskalsi rakastaa itseään, vaikka tämä rohkeus vaatikin hänen henkensä.
Viesti rohkeudesta
Yksi Torstaiteatterin vahvuuksista on se, että kukin näyttelijä on saanut luoda roolihahmonsa jokseenkin vapaasti ja omista lähtökohdistaan käsin. Tällöin näyttämölle ei tule hahmoja, jotka eivät istuisi esittäjillensä, vaan sen sijaan työstetyn ja sisäistetyn oloista elävää tarinankerrontaa, joka ei edes yritä olla viimeiseen asti hiottua.
Keskustelin kahta naispääosaa, Vastia ja Hadassaa näyttelevien Marke Sunin ja Janni Alhon kanssa näytelmän jälkeen. Kumpikin heistä toivoi välittäneensä katsojalle viestin rohkeudesta. Alho tiivisti ajatuksensa Esterinsä sanomasta:
– Vaikka elämässä joutuu kummallisiin ja vaativiin tilanteisiin, saa aidosti käydä läpi ne tunteet, joita se herättää. Kuitenkin Jumalaan turvaten on mahdollista säilyttää rohkeus ja katsoa tulevaisuuteen.
Suni toivoi voivansa herätellä ajatuksia siitä, mikä naisissa voi olla kuningatarta, ja rohkeutta toimia Jumalan kunniaksi. Vaikka Vasti ei hänen mukaansa niin aina toimikaan, hahmo paljastaa Jumalan työtä muissa. Kuningas ei ollut kohdellut Vastia hyvin, ja lopulta tämä löysi rohkeuden sanoa ei. Alistavaan kohteluun tottunut Vasti uskalsi rakastaa itseään, vaikka tämä rohkeus vaatikin hänen henkensä.
Kuningattaren hahmo on äärimmäinen, mutta samalla vavahduttavan todellinen. Aika moni meistä jää alistetuksi tavalla tai toisella, eikä uskalla kohdata omaa arvoaan. Pohjimmiltaan Kätketyn kuningattaren henkilöt etsivät ja kaipaavat rakkautta ja hyväksyntää, kukin omalla tavallaan.
Yhteisen salaisuuden äärellä
Kätketty kuningatar on taattua Torstaiteatteria: se tuo näyttämölle joukon aiheita, joista osa on hyvinkin syvällisiä, osa taas varsin arkipäiväisiä. Aiheet esitellään alleviivaamatta, yllätyksiä, naurua ja inhimillistä kosketusta säästelemättä. Lopulta jää kuitenkin katsojan vastuulle päättää, mitä jäi käteen, mikä oli tärkeää. Mikä oli tarkoituksellista, mikä ei? Kenen puolella tässä ollaan? Henkilöt eivät ole mustavalkoisia, vaan jokaisesta löytyy jotain samaistuttavaa, ymmärrettävää.
Vaikka näytelmä käsittelee vakavia aiheita: vainoa, valtasuhteita, luottamusta, pelkoa ja vastuunkantajan taakkaa, ei huumoria ja elämäniloa puutu. Näyttelijät ja yleisö lämpenevät loppua kohden, esityksen hahmoista alkaa pitää, ja tuntuu siltä kuin jakaisi heidän kanssaan yhteisen salaisuuden. Kun näyttelijöillä tahtoo hetkiseksi pettää pokka ja sitten taas päästään asiaan, illuusio ei suinkaan katoa, vaan päinvastoin imaisee entistä syvemmälle sisäänsä. Torstaiteatteri yhteisöllistää niin tekijänsä kuin katsojansakin meiksi.
Joskus valitamme turhuuksista, ja seuraavana hetkenä joudumme astumaan omalle paikallemme, ottamaan rohkeasti kantaa ja taistelemaan sen puolesta, mikä on tärkeää, rakasta, pelastettavaa.
Toisinaan tekisi mielikin seistä sivussa, huppu päässä ja seurata muiden elämää kuin vähäpuheinen palatsin vartija Hegai (Sampsa Nykänen), ja silti tietää, että sopivan tilanteen tullen on tervetullut mukaan yhteiseen juhlaan bongorumpuja soittamaan. Tai kuten nuori Hadassa: joskus valitamme turhuuksista, ja seuraavana hetkenä joudumme astumaan omalle paikallemme, ottamaan rohkeasti kantaa ja taistelemaan sen puolesta, mikä on tärkeää, rakasta, pelastettavaa.
Kun elämä heittää eteemme yllätyksiä, torstaiteatterilaiset vakuuttavat omalla tavallaan: ole rohkea, uskalla ottaa paikkasi. Elämä kantaa, Jumala on uskollinen.
Torstaiteatteri: Kätketty Kuningatar
Ohjaus: Mika Lahtinen
Rooleissa: Janni Alho, Jonna Impola, Vilma Jaakkola, Mika Lahtinen, Sampsa Nykänen, Marke Suni, Mika Virta, Tero Yli-Hallila
Tulevat esitykset Juomatehtaan studiossa Jyväskylässä: 22.4., 23.4., 29.4., 3.5.
Liput: 12/10/7e (varaa Torstaiteatterin nettisivuilta)
