Joulu ei ole paketissa

Olen vuosien varrella säästänyt lehtien joulunumeroita, joissa pääosassa ovat reseptit, lahjaideat ja koristelut. Kauniit kodit, täydelliset lahjapaketit ja upeasti asetellut herkut miellyttävät kauneutta rakastavaa sydäntäni.

Selailin lehtiä ja ehdottelin lapsille uusia jälkiruokareseptejä kokeiltavaksi (he halusivat vain piparkakkuja). Jokainen lehti väitti tietävänsä parhaat kakut ja ruokaohjeet, kauneimmat kodin koristelut ja ihanimmat jouluiset jutut, joita ilman juhlaa ei tule.

“Joulu valmiiksi 20, 10 ja 2 päivässä”

“Kuulaanvalkea joulukoti”

“79 syötävän ihanaa herkkua”

Minä, joka yleensä nautin uusista ideoista ja joulujuttujen lukemisesta, koin kasvavaa epämukavuuden tunnetta lehtien äärellä. Paikallistin yllättävän reaktioni juuret pariin kohtaan.

Nykyajan siunaus ja kirous on se, että saatavilla on niin paljon tietoa. Meitä neuvotaan ja ohjataan arkielämän asioissa (“Mitkä kodin kohteet olet aina siivonnut väärin”), työpaikalla pärjäämisessä (“Tärkein pomolta saamani ohje työelämään”) ja ihmissuhteissa (“Varmat vinkit pysyvään parisuhteeseen”).

Arvostan kyllä kaiken hyvän ja tarpeellisen asian jakamista, ja olen oppinut monta hienoa asiaa muilta. Mutta nyt holhoaminen ahdisti. Monet ohjeet eivät ole edes realistisia tämänhetkisessä elämäntilanteessani. Enkö minä muka osaa järjestää edes perhejoulua itse?

Toinen kohta aversiooni löytyy viestistä, jonka voi lukea joululehtien rivien välistä. Noudata ohjeita, jotta perheelläsi on ainutlaatuinen ja ikimuistoinen joulu. Valitettavasti ohjeet keskittyvät asioihin, joilla ei ole mitään tekemistä parhaimpien joulumuistojen kanssa.

Ikimuistoisimmat joulut perustuvat rakkaudellisiin ihmissuhteisiin, ei täydellisesti kiharrettuun lahjanauhaan tai itsetehtyyn maksapateeseen.  Ne asiat, jotka ovat hyvinvointimme ytimessä arkena, ovat sitä myös jouluna. Minun elämässäni perhe ja läheiset ihmissuhteet ovat etusijalla arjessa ja juhlassa.

Naistenlehdet antavat ehkä ymmärtää, että annamme parasta perheellemme juurikin panostamalla joulun ulkoisiin puitteisiin. Todellisuudessa niille annettu huomio on usein pois kiireettömästä läsnäolosta läheisten kanssa.

Meidän perheessämme on kuusi erilaista ihmistä omine tarpeinemme ja toiveinemme. Kaikkia niistä ei voi millään toteuttaa. Kahden kulttuurin kohdatessa joulussamme on jo neuvoteltu monesta asiasta. Milloin kuusi koristellaan? Mitä joulupöydästä pitää löytyä?  Mikä ihmeen joulusukka?!?

Minulle tärkeintä on löytää joulunviettoon niitä juttuja, jotka vahvistavat omaa perhekulttuuriamme ja syventävät perheenjäsenten välisiä suhteita. Joulu on yksi niistä hetkistä, jolloin voimme tuoda iloa toisillemme, viettää aikaa yhdessä ja nauttia omasta kodista kaikilla aisteillamme.

Lapset rakastavat perinteitä. Vuosi vuodelta olemme löytäneet juuri meidän perheen juttuja, jotka kertovat tarinaansa siitä, keitä me olemme.  Osa syntyi vähän vahingossa, osan päätimme tietoisesti lisätä joulunviettoomme. Osa oman suvun perinteistä on jätetty pois.

Kaiken jouluisen juhlinnan perustana on usko siihen, että ensimmäisenä jouluna kärsivään maailmaan laskeutui Rakkaus, joka alkoi parantaa maailmaa. Tämän Rakkauden kokemuksen haluamme yhä olevan meidän perheen joulun keskipisteessä. Tätä joulun salaisuutta ei löydy naistenlehtien sivuilta. 

Jos se piparkakkujen paistaminen tulee olemaan lasten parhaiden joulumuistojen joukossa, ei haittaa, vaikka en täydellistä glöginmakuista juustokakkua tuokaan joulupöytään.  Rakkaimpien kanssa yhdessä vietetty aika tekee ihan hyvän joulun.