Miksi niin moni nykyään uupuu? Luimme kolme kirjaa, jotka tarjoavat näkökulmia riittämättömyyden kulttuuriin ja siihen, kuinka pohjalta voi päästä eteenpäin.
Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt
“Kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä” (Gummerus 2020)
Eeva Kolu loi jo alle kolmekymppisenä vaikuttavaa uraa bloggaajana ja toimittajana. Kulissien taakse kätkeytyi kuitenkin häpeää ja pahaa oloa. Kirjassaan Korkeintaan vähän väsynyt Kolu pohtii syitä, jotka johtivat hänet loppuunpalamisten kierteeseen.
Moni niistä kytkeytyy yhteiskuntaamme ja erityisesti naisiin kohdistuviin ristiriitaisiin vaatimuksiin. ”Ei saa myöntyä patriarkaalisiin kauneusihanteisiin, mutta täytyy näyttää hyvältä. – – On oltava oma itsensä ja silti miellytettävä kaikkia”, Kolu luettelee.
Kolu kertoo oppineensa lapsena ansaitsemaan hyväksyntää kiltillä käytöksellä ja kouluarvosanoilla. Aikuisena täydellisyyden tavoittelu siirtyi työhön, ihmissuhteisiin, sisustukseen ja koko elämäntapaan. Suorituskeskeisyyteen häntä lietsoi tunne siitä, että hän on syvimmiltään kaikkia muita huonompi.
Suorituskeskeisyyteen lietsoi tunne siitä, että hän on syvimmiltään kaikkia muita huonompi.
Korkeintaan vähän väsynyt on oivallinen apu sen hahmottamiseen, mikä kaikki ajassamme uuvuttaa. Kirjan parasta antia onkin ajankuva nuoren naisen elämän ristiriidoista ja paineista, mm. somekulttuurista, jossa arkeen lavastetaan täydellisen näköisiä hetkiä. Kaikki me tiedämme, että Instagramin luoma onnellisuuden kuva on vain kangastus, ja silti jatkamme tykkäilyä ja saman idyllin tavoittelua.
Ratkaisuksi Kolu kokeilee kaikenlaista kirkossa hiljentymisestä new age -henkisiin menetelmiin, jotka eivät läpäise kristityn seulaa. Kaikkein parhaaksi avuksi hän kuitenkin julistaa kunnon yöunet. Kirjan lopussa Kolu lähestyy jo rukousta listatessaan huolenaiheita, jotka jättää mielikuvituskaverinsa hoidettavaksi. Mikä onni, että on olemassa todellinen Jumala, joka voi ja tahtoo auttaa meitä kaikessa, mikä painaa ja kuormittaa!
Danielle Miettinen: Juokse, Jaakko, juokse!
Evankelista Jaakko Pirttiahon tarina (Karas-Sana 2020)
Myös erilaiset vastoinkäymiset voivat ajaa ihmisiä voimiensa äärirajoille. Jaakko Pirttiahon kohdalle rankkoja elämänvaiheita on osunut enemmän kuin yhdelle ihmiselle soisi. Pirttiaho tunnetaan erityisesti lohdullisista näkökulmista Raamattuun. Hänen elämäkertansa vie lukijan seuraamaan miehen kasvutarinaa lempeäksi evankeliumin julistajaksi.
Juokse, Jaakko, juokse! kuvaa alkoholistiperheen poikaa, jonka elämää värittävät aikuisenakin levottomuus ja hyväksynnän kaipuu. Pirttiahon ura poliisina loppuu vammautumiseen, hänen veljensä tekee itsemurhan, eivätkä julistajan omat valinnat mene aina kristillisten ihanteiden mukaisesti. Mies joutuu useamman kerran rakentamaan elämäänsä aivan pohjamudista käsin.
Virkistävän rehellinen kuvaus kristityn kamppailuista.
Vastoinkäymiset riisuvat Pirttiahon elämästä niin työn, treenatun kehon kuin naisten tarjoaman lohdun. Nuo asiat helpottivat tyhjyyden kokemusta, mutta niistä ei ollut elämän perustukseksi.
Raskaiden vaiheiden taustalle piirtyy kuitenkin kuva Jumalan uskollisuudesta. Kun kaikki muu sortuu, jäljelle jää Jeesus. Hän tarjoaa lohduksi oman armonsa, eikä käännytä luotaan epäonnistunutta ja murjottua.
Juokse, Jaakko, juokse! on virkistävän rehellinen kuvaus kristityn kamppailuista. Joskus Jumala tuntuu antavan epäinhimillisen suuria taakkoja tai vaikenevan juuri silloin, kun ihminen kaipaisi lohdutusta eniten. Silti Pirttiaho on kokenut, että tämän auttajan luota levottominkin sielu löytää rauhan.
Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa
“Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin” (Tuuma-kustannus 2019)
Kun edellä mainitut kirjat kuvaavat voimien loppumista omakohtaisista näkökulmista, Liisa Uusitalo-Arola taas lähestyy aihetta ammattiauttajana. Hän on nähnyt psykoterapeutin työssään, millaiset olosuhteet niin työ- ja perhe-elämässä altistavat uupumiselle. Yksi tärkeimmistä on mielekkyyden kokemuksen puuttuminen.
Kirjassa Uusitalo-Arola opastaa loppuunpalanutta ottamaan askeleita kohti uudenlaista arkea, joka tukee omaa toipumista ja jaksamista. Ensin on kuitenkin annettava huvenneille voimavaroille aikaa palautua.
Lukija saa tukea omaan uupumiseen johtaneiden syiden pohtimisessa ja muutosideoiden etsimisessä. Sillä niin karua kuin se onkin, uupumuksella on tapana uusiutua, kunnes jokin elämäntavassa muuttuu. Toisaalta uupumus on hyvä mahdollisuus tutkia omia arvoja ja sitä, kuinka ne näkyvät elämässä.
Uupumus on hyvä mahdollisuus tutkia omia arvoja ja sitä, kuinka ne näkyvät elämässä.
Uuvuksissa on heti pohjustusluvusta lähtien täyttä asiaa. Suora lähestymistapa tuntuu raikkaan realistiselta self helpiä yleensä leimaavan tsemppihyminän keskellä. Tuhtia pakettia elävöittävät toipumistarinat, jotka Uusitalo-Arola on koostanut asiakkaidensa kertomusten pohjalta.
Niin Kolun kuin Uusitalo-Arolan sanoma on kiteytettynä tämä: Pitkittynyt stressi sairastuttaa ja vie vähitellen elämästä ilon. Sille on tärkeää tehdä jotain nyt heti, eikä sinnitellä eteenpäin, kunnes kehon on laitettava peli poikki. Sillä siitä tilasta toipuminen onkin tuplasti tuskallisempi prosessi, joka voi kestää vuosia.
Pääkuva: Nelli Heinimo
Kirjojen kansikuvat: Kustantajat
Teksti: Nelli Heinimo ja Milla Turunen