Italialainen ruoka tunnetaan ympäri maailmaa etenkin kahdesta asiasta: pizzasta ja pastasta. Lisäksi mielikuva voi olla, että italialaiset ovat nautiskelijoita, jotka voivat hyvin käyttää koko illan syöden ja hyvästä seurasta nauttien. Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen viettänyt paljon aikaa Italiassa ja saanut tutustua paremmin italialaiseen ruokaan sekä yhden perheen keittiössä että paikallisten suosimissa ruokapaikoissa. Tässä kerron muutamia löytöjäni.
Juoman tilaaja saa kylkiäisenä herkkuja
Perinteiseen ruokarytmiin kuuluu kolme ateriaa: aamiainen, lounas ja päivällinen. Joskus näiden väliin mahtuu kuitenkin yhtä ja toista mukavaa. Yksi tällainen perinne on aperitivo, jota voi nauttia monessa italialaisessa kahvilassa tai baarissa viiden-kuuden aikaan illalla.
Kun olin lähdössä aperitivolle ensimmäistä kertaa, sain kuulla etukäteen, että menemme vain kahvilaan ja tilaamme juoman. Sitten meille tuodaan pöytään kaikenlaista syötävää. Tästä kaikesta maksamme vain juoman hinnan. Konsepti kuulosti niin mielenkiintoiselta, että sitä oli pakko kokeilla.
Aperitivon hauskuus piilee siinä, että koskaan ei voi olla varma, mitä saa. Tällä kertaa saimme ensin pieniä alkupaloja: pähkinöitä, sipsejä ja maustettuja oliiveja. Niitä seurasi isompi lautasellinen vähän ruokaisampaa evästä, kuten pieniä pizzapaloja, perunatikkuja, sipulirenkaita, kinkkua ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Lisäksi molemmat saivat vielä pienen annoksen risottoa ja makkaraa. Tästä kaikesta maksoimme vain juomien hinnan.
Aperitivon jälkeen tarkoitus olisi mennä kotiin syömään päivällistä, mutta itse olin ainakin niin täynnä, että hedelmä muutaman tunnin päästä riitti hyvin iltapalaksi.
Innovatiivista pizzaa
Vaikka pizza on ikivanha keksintö, myös sitä on mahdollista kehittää edelleen. Suomessa pizzan päältä voi löytyä lähes mitä tahansa kananmunasta banaaniin, mutta jotkut tietyt klassikot ja yhdistelmät pitävät pintansa, esimerkiksi kinkku-ananas-aurajuusto.
Italiassa ananas ei ole kovinkaan suosittu pizzanpäällinen, enkä ole vielä löytänyt sitä yhdestäkään pizzeriasta. Sen sijaan heillä on omat perinteensä. Kinkusta ja juustosta on lukemattomia eri variaatioita, mutta perinteiseen pizzaan kuuluu yleensä mozzarellaa. Joistain pizzoista juusto puuttuu kokonaan. Joskus taas tomaattikastike on korvattu valkoisella kermalla tai kahden juuston yhdistelmällä.
Pizzan päälle voi tilata ranskalaisia täytteeksi.
Lapsena olisin usein halunnut ranskalaisia perunoita pizzan kanssa, mutta Suomessa pizza ja ranskalaiset eivät kuulu yhteen. Italiassa asia nähdään kuitenkin toisin, sillä siellä on hyvin tyypillistä, että pizzan päälle voi tilata ranskalaisia täytteeksi.
Genovalaisessa pizzeria Pulcinellossa idea on viety vielä pidemmälle. Pieni osa ranskalaisilla ja muilla suolaisilla täytteillä koristellusta pizzasta on kääritty rullalle ja täytetty Nutellalla, joka sekin on muuten italialainen tuote. Tällä tavalla asiakas saa tavallaan jälkiruuan kaupan päälle.
Rumia, mutta hyviä jälkiruokia
Italialaisista jälkiruuista tunnetuin on varmasti jäätelö. Italiassa se tehdään aidoista marjoista, hedelmistä ja muista tuoreista aineksista. Niinpä mansikkajäätelö maistuu lisäaineiden sijaan mansikalle. Kokeilin tehdä samanlaista myös kotona italialaiselta saadun reseptin mukaan, mutta ilmeisesti täydellisen jäätelön tekeminen vaatii vähän harjoitusta.
Vähemmän tunnettuja, mutta kokemisen arvoisia jälkiruokia ovat pienet leivokset, joilla on mitä mielikuvituksellisempia nimiä. Esimerkiksi pieni pähkinäinen keksi on nimeltään ”brutti ma buoni”, joka tarkoittaa ”rumia, mutta hyviä”, eikä nimi valehtele. Hasselpähkinästä tai mantelista tehdyt keksit ovat todella hyviä. Tämän jutut pääkuvassa oleva keksi taas on nimetty ”valheiksi” (bugie) ja sen maku muistuttaa perinteistä tippaleipää.
Kannattaa kokeilla myös Baci di dama (hienon naisen suudelmat) -nimisiä leivoksia, joissa pähkinäisten keksien välissä on kerros suklaata. Näitä myydään pienissä söpöissä pasticceria-kaupoissa, joista leivoksia voi ostaa juuri sen määrän kuin tarvitsee.
Ateria pitkän kaavan mukaan
Vaikka italialaiset ovat tunnettuja ruuan parissa vietetystä ajasta, monissa perheissä syödään päivällisellä yleensä vain yksi ruokalaji, eikä siihen tarvitse käyttää koko iltaa. Erityisinä päivinä, kuten juhlapäivinä tai perheen ja ystävien kanssa ravintolaan mennessä aikaa voi mennä paljon ja ruokalajeja on monia. Ateria alkaa alkupaloilla eli antipastolla. Siitä siirrytään ensimmäiseen varsinaiseen ruokalajiin, joka on useimmiten pastaa. Italiassa pasta ei ole lisuke, vaan itsenäinen ruokalaji. Se voi olla aterian ruokalajeista ensimmäinen tai muodostaa yksinään koko aterian.
Toinen ruokalaji on yleensä lihaa. Ravintolassa kannattaa olla tarkkana sitä tilatessa. Suomessa oletus on, että liha-annokseen kuuluu aina myös perunaa tai jokin muu lisuke, mutta Italiassa näin ei välttämättä ole. Liha saatetaan aivan hyvin syödä myös ilman lisuketta.
Tätä toista ruokalajia seuraa vielä jälkiruoka, sen jälkeen kahvi, ja kahvin jälkeen usein vielä ”kahvintappaja” eli likööri. Joissain tapauksessa, jos iltaa vielä jatketaan, saattaa tarjolla olla vielä naposteltavaa, kuten pähkinöitä. Ruokajuomana voi olla viiniä tai vettä, mutta maitoa ei ole tapana juoda aterian kanssa. Sitä juodaan enimmäkseen aamulla ja lämpimänä.
Pieni pizzasanasto
Italiassa ei ole ollenkaan varmaa, että saa ravintolassa englanninkielisen ruokalistan tai tarjoilijan, joka puhuu muitakin kieliä kuin italiaa ja elekieltä. Siksi on hyödyllistä tietää joitakin tavallisimpia ruokasanoja etukäteen, jotta tietää, mitä tilaa. Tämä pieni pizzasanakirja auttaa sopivien täytteiden löytämisessä ja täydellisen pizzan tilaamisessa. Buon appetito!
P.b. (pasta base) – pizzapohja
Pomodoro – tomaatti
Salsa di pomodoro – tomaattikastike
Patatine fritte – ranskalaiset perunat
Funghi – sienet
Pistacchio – pistaasipähkinä
Salmone – lohi
Affettati – viipaloitu
Formaggio – juusto. Eri tyylisiä juustoja ovat myös mm. mozzarella, parmigiano, stracchino, scamorza, brie, mozzarella di bufala ja gorgonzola.
Prosciutto (tai prosciutto cotto) – kinkku
Prosciutto crudo – ilmakuivattu kinkku
Speck – savustettu kinkku
Bresaola – punainen kinkku, jossa on hyvin vähän rasvaa
Salame – salami
Salame piccante – mausteinen salami
