Onko Jumala minun puolellani?

Vanhan testamentin alkupuolella, Joosuan kirjassa kerrotaan Jerikon valloituksesta. Mooseksen kuoltua Israelin kansan uusi johtaja Joosua lähtee valloittamaan luvattua maata. Yksi haastavimmista kaupungeista on Jeriko, jolla on valtavan paksut muurit suojanaan.

Kävin läpi tätä kertomusta muutama viikko sitten ja kiinnitin huomiota tapahtumaan, joka sattui juuri ennen Jerikon valloitusta:

“Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: ”Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?” Mies vastasi: ”En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen juuri saapunut tänne.”

Onko tämä ”En ole kummankaan puolella” sinun mielestäsi outo vastaus? Itse yllätyin siitä, koska Israelin kansahan oli tunnetusti Jumalan oma valittu kansa. Jopa Jerikon kaupungin asukkaat tiesivät, että heidän maansa asukkaat oli annettu Israelin kansan käsiin, ja pelkäsivät. Jumala oli tehnyt liiton Aabrahamin kanssa, johdattanut israelilaisten esi-isiä, pitänyt heidät elossa nälänhädän ja orjuuden aikoina, ja vapauttanut heidät Egyptin vallasta. Eikö Jumala ollutkaan heidän puolellaan? Eikö Jumala ollutkaan viholliskansoja vastaan?

Tämä lause sai minut pohtimaan tosissani sitä, kenen puolella Jumala on. Ottaako Hän puolia poliittisissa mielipiteissä, seurakunnan kiistakysymyksissä, oppikysymyksissä eri kirkkokuntien välillä? Mieleeni tuli lähempää liippaavia tapahtumia: kun kristittyjen välille tulee erimielisyyksiä, asettuuko Jumala jommankumman puolelle? Entä jos tiedän olevani oikeassa? Eikö Jumala ole silloin puolellani?

Entä jos tiedän olevani oikeassa? Eikö Jumala ole silloin puolellani?

Puolien ottaminen ei ollut tuntematonta myöskään Uuden Testamentin ensimmäisten kristittyjen keskuudessa. Paavalin piti kirjeessään kieltää Korintton kristittyjä valitsemasta, ovatko he Paavalin, Apolloksen, Keefaan vai Kristuksen puolella.

Toisessa kirjeessään Paavali pyysi kahta naista, Euodiaa ja Syntykeä, olemaan yksimielisiä. Nämä naiset olivat olleet Paavalin kanssa evankeliumin työssä mukana, mutta nyt he eivät saaneet jatkaa ilman sopua ja yksimielisyyttä.

Yhteyden säilyttäminen oli elintärkeää seurakunnan keskuudessa, koska olihan Jeesus itse sanonut, että kristittyjen välisestä rakkaudesta ja yhteydestä heidät tunnistetaan hänen seuraajikseen. Yhteys seurakunnassa on niin tärkeää, että siitä puhutaan Raamatussa enemmän kuin taivaasta ja helvetistä.

Jumala ei lähettänyt sotajoukkojensa päällikköä ottamaan puolia israelilaisten ja heidän vihollistensa välillä. Hän ei ota osaa meidän taisteluihimme, vaan kutsuu meidät osallistumaan Hänen puolellensa, Hänen sotaansa. Joosuan piti taistella Jumalan sääntöjen mukaan.

Jos olen eri mieltä toisten kristittyjen kanssa, tärkeää ei pitäisi olla oman sodan voittaminen. Tärkeää on olla Jumalan puolella, tehdä niin kuin Hän sanoo.

Ei ole järkevää aloittaa sisäisiä taisteluita samalla puolella olevien kanssa. 

Lankeamme yhä helposti tähän puolien ottamiseen, jaottelemme ihmisiä meikäläisiin ja teikäläisiin. Minua auttaa vastakkainasetteluiden välttämisessä omien mielipiteitteni tutkiminen Raamatun valossa. Jos tekoni, sanani ja asenteeni ovat Jumalan käskyjen mukaisia, olen liittynyt Jumalan leiriin ja voin tyynesti odottaa, että Hän tietää mitä tehdä. Sillä voihan olla, että kiistakumppanini tutkii myös motiiveitaan ja haluaa asettua Jumalan puolelle.

Ei ole järkevää aloittaa sisäisiä taisteluita samalla puolella olevien kanssa. Päämääränäni pitäisi olla toisten kutsuminen Jumalan joukkoihin, jossa ei ole enää minun puoltani ja sinun puoltasi, vaan Jumalan puoli.