Naiset Jumalan käytössä -juttusarjassa syvennytään Raamatun naisten elämiin. Ensimmäisenä on vuorossa Jookebed, joka pani henkensä alttiiksi lapsensa vuoksi, ja tietämättään muutti historiaa.
Äidiksi tuloni jälkeen Raamatun äitien elämät ja kokemukset kiinnittävät huomiotani ihan eri lailla kuin ennen. Usein heistä kerrotaan vain muutamalla jakeella, osalle ei edes anneta nimeä. Yritän kuvitella heidän elinolojaan ja ympäristöään. Onko heidän kokemuksillaan mitään kosketuspintaa moderniin elämääni?
Yksi äideistä on Jookebed. Jos mielesi lyö nyt tyhjää yrittäessäsi paikallistaa Jookebedin Raamatussa, et ole yksin. Hänet tunnetaan paremmin Mooseksen äitinä. Minua hymyilyttää tämä määritelmä, koska minuakin joskus kutsutaan lasteni nimellä: “Annin äiti”. Tallennan joskus uusia tuttavuuksia puhelimeeni lisänimellä sen-ja-sen-äiti.
Jookebed saa olla ylpeä tästä lempinimestään. Mooses on tunnettu tänäkin päivänä yli kulttuuri- ja uskontorajojen historian suurmiehenä. Mutta Mooses ei ole ainoa Jookebedin lapsista, joka on kuuluisa: kaikki kolme lasta olivat avainasemassa Jumalan suunnitelmissa Israelin kansaa kohtaan. Miikan kirjassa Jumala sanoo: “Minähän olen johdattanut sinut Egyptin maasta, vapahtanut sinut orjuuden pesästä; ja minä lähetin Mooseksen, Aaronin ja Mirjamin käymään sinun edelläsi.”
Millainen oli se perhe, jossa nämä kolme sisarusta kasvoivat? Mitä voin oppia Jookebedin elämästä, ja voinko laittaa siitä jotain käytäntöön omassa elämässäni?
Uskoa koetteleva raskaus
Israelilainen Jookebed eli Egyptissä n. 1500 vuotta eKr (vuosiluvut vaihtelevat eri lähteiden mukaan). Hänellä oli täydellinen ydinperhe: aviomies Amram ja kaksi lasta, tyttö ja poika. Sitten hän tuli raskaaksi.
Odotusaika oli pahin mahdollinen: Egyptin hallitsija oli päättänyt heikentää keskuudessaan elävän runsaslukuisen vieraan kansan ja käski, että kaikki israelilaiset poikavauvat piti heittää Niiliin.
Kolmas raskaus pakotti Jookebedin kohtaamaan julmat tosiasiat – entä jos vauva olisi poika? Kestäisikö hän lapsensa väkivaltaisen kuoleman heti synnytyksen jälkeen? Olisiko armollisempaa antaa lapsen kuolla, ennenkuin egyptiläiset saisivat heittää hänet krokotiilejä kuhisevaan jokeen?
Usko Jumalan kaikkivaltiuteen, hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen horjuu tai vahvistuu tällaisten haasteiden keskellä.
Raamattu ei kerro Jookebedin ajatuksista raskausaikana. Viettikö hän unettomia öitä kerjäten Jumalaa antamaan hänelle tytön? Kovettiko hän sydämensä kohdussa kasvavaa vauvaa kohtaan: jos olet poika, menetän sinut välittömästi, parempi etten kiinny liikaa? Miten hän suhtautui egyptiläisiin naapureihin, jotka silmäilivät hänen kasvavaa mahaansa?
Naisen elämässä raskauteen ja äitiyteen liittyvät asiat ovat usein niitä, jotka koettelevat uskoa. Lapsettomuus, keskenmeno, synnytys, vastasyntyneen selviytyminen tai vauvan terveys ovat kaikki asioita, joita en voi kontrolloida. Usko Jumalan kaikkivaltiuteen, hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen horjuu tai vahvistuu tällaisten haasteiden keskellä.
Jookebed teki valintansa. Hän synnytti, ja lapsi oli poika. Vanhemmat olivat jälleen valinnan edessä. Miten suojella omaa lasta vihamielisessä ympäristössä? Jookebed oli kuin kuka tahansa äiti, jonka mielestä oma vauva on ihana. Hän päätti salata lapsen olemassaolon ja näin uhmata kuninkaan selvää käskyä.
Uskalias pelastussuunnitelma
Jookebed ja Amram eivät aavistaneet, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia heidän teoillaan oli. Heidän päätöksensä piilottaa vastasyntynyt saattaa tuntua luonnolliselta vanhempien vaistolta, joka saa äidin tekemään mitä tahansa oman lapsen eteen. Myöhemmin kuitenkin opimme, että usko sai Mooseksen vanhemmat pitämään häntä piilossa.
Jookebed ei kätkenyt vauvaansa, koska pelkäsi kuningasta. Hän kätki poikansa, koska hän uskoi Jumalaan, eikä pelännyt sitä, mitä kuningas voisi tehdä. Hänen uskonsa teki hänestä rohkean ja valmiin uhmaamaan lakia, joka vaati viattomien surmaamista.
Äitiyteen kuuluu lapsen luovuttaminen Jumalan käsiin. Voin suojella lastani vain tiettyyn rajaan saakka. Jookebedille tämä raja tuli hyvin pian, vain kolmen kuukauden jälkeen. Vauvaa ei voinut pitää piilossa enää pidempään. Jookebed suunnitteli lapsensa pelastamista.
Jookebedin usko teki hänestä valmiin uhmaamaan lakia, joka vaati viattomien surmaamista.
Raamattu ei kerro mistä Jookebed sai idean tehdä vauvalle pienen kaislaveneen. Näissä muutamissa jakeissa, joissa Jookebed mainitaan, hän ei puhu mitään, eikä Jumala puhu suoraan hänelle.
Jookebed oli varmasti kuullut kansansa suullisia perimäkertomuksia. Ehkä hän teki johtopäätöksiä Nooan kertomuksesta: Jumala pelasti tuhoon tuomitut vedenpaisumukselta arkin kautta. Nyt hän punoi pojalleen pelastavan arkin.
Jookebed näytti tietävän, missä Niilin osissa ranta oli suojattu krokotiileiltä kuninkaallisten kylpyhetkiä varten. Ehkäpä joku heistä säälisi lasta ja pelastaisi hänet? Laskettuaan vauvansa kaisla-arkissa veteen, Jookebed ei jäänyt katsomaan, mitä tapahtuu. Hän ei pystynyt enempää vaikuttamaan poikansa kohtaloon. Lain mukaan lapsen löytävän egyptiläisen pitäisi heittää hänet veteen. Vauvan isosisko jäi seuraamaan tapahtumia.
Imettäjän tärkeä tehtävä
Jookebedin usko ei ollut turha. Vauvan löytänyt egyptiläinen prinsessa otti pojan suojelukseensa ja kasvatti hänet omana lapsenaan. Mutta Jookebedilla oli mahdollisuus olla lapsensa imettäjä, prinsessa maksoi hänelle siitä jopa palkkaa. Nyt hänellä oli muutama armon vuosi aikaa hoitaa ja opettaa poikaansa.
Mitä Jookebed opetti Moosekselle? Vastaus löytyy lukemalla Ensimmäisen Mooseksen kirjan. Kertomuksia maailman luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja uskonsa esi-isistä Mooses ei olisi oppinut Egyptin kuninkaan palatsissa, vaikka kaikki muu hänelle siellä kyllä opetettiin.
Mooses kirjoitti Vanhaan Testamenttiin kaiken kaikkiaan viisi kirjaa. Hän kirjoitti muistiin oman elämänkertansa, Israelin kansan vaiheet erämaassa sekä Jumalan Israelille antamat lait. Hänet tunnetaan erityisesti kymmenen käskyn vastaanottajana. Historian ja lain lisäksi Mooses runoili Vanhan Testamentin ensimmäisen ylistyslaulun.
Usko, joka sai Mooseksen ottamaan harteilleen Jumalan antaman tehtävän, oli varmasti saanut herätä hänen äitinsä opetusten kautta.
Mooses ei koskaan unohtanut olevansa israelilainen. Kun aika oli täysi, Jumala lähetti hänet johdattamaan kansansa pois Egyptin orjuudesta. Usko, joka sai Mooseksen ottamaan harteilleen Jumalan hänelle antaman tehtävän, oli varmasti saanut herätä hänen äitinsä opetusten kautta.
Heprealaiskirjeessä kuvaillaan:
“Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen ‘Kristuksen pilkan’ suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti. Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.”
Naiset veivät eteenpäin Jumalan suunnitelmaa
Mooseksen syntymäkertomus on kertomus rohkeista naisista. Kätilöt, jotka kieltäytyivät surmaamasta poikavauvoja. Jookebed, joka piilotti lapsensa. Egyptin prinsessa, joka otti israelilaisen vauvan kasvatikseen. Ilman heitä Israelin kansan pelastaja ei olisi selvinnyt syntymänsä jälkeen.
Jookebed oli läpäissyt koettelemuksensa uskonsa säilyttäen. Ulkoisissa olosuhteissa ei ollut mitään, mikä kertoisi Jumalan kaikkivaltiudesta, hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta, mutta nyt kun tiedämme kertomuksen lopun, ymmärrämme, että kaikki tapahtui Jumalan suunnitelmien mukaan. Israelin kansan orjuuden aika oli loppumassa ja Jookebedin lapsilla oli ratkaiseva osa kansan vapautumisessa.
Minua koskettaa se, miten Jookebed teki luonnollisesti sen, mitä äidit vastaavassa tilanteessa tekevät: suojeli omaa lastansa hinnalla millä hyvänsä. Tämän päätöksen jälkeen hän käytti edessään olevia mahdollisuuksia uskoen Jumalan varjelevan lapsensa loppuun saakka. Jumala palkitsi hänen uskonsa antamalla Mooseksen hänen kasvatettavakseen – lopputulos, jota hän ei varmasti hurjissakaan unelmissaan olisi osannut toivoa.
Jookebed ei todennäköisesti nähnyt kansan lopullista vapautumista, mutta hänen vaikutuksensa siihen oli äärettömän tärkeä. Äidin opit jäivät Mooseksen mieleen. Kun eteen tuli valinnan paikka, hän valitsi Jumalan, jota hänen vanhempansa olivat palvelleet. Mooses sai uskonsa perinnöksi pelottomalta äidiltään.
